tiistai 27. marraskuuta 2012

Kuvia ja tontti valmiina talvea varten




Torstaiksi luvatun lumimyräkän alta piti saada tontti viimein talvea varten valmiiksi. Tuli sitten piipahdettua tontilla ennen iltapäivän töihin menoa ja harrastettua vähän pinoamista, kantamista ja pressuttamista. Nyt on puut pressun alla suojassa.



Pilkkomisalue selkeästi siistimpänä.

Halkaistut pöllit, pilkotut puut ja halkaisupöllit sulassa sovussa.


Kestopeite aseteltu paikalleen.

Naru unohtui kotiin mutta vasara ja naulat toimivat myös.
























































































Sitten vielä se murheenkryyni. Ensimmäinen pinohan oli ottanut ja romahtanut pressun ja narujen varaan. Keräsin irtopuut maasta ja laitoin pari tukipuuta jos ei muuta niin näön vuoksi. Päätin kuitenkin jättää sen talven armoille tuollaisenaan ja katsotaan keväällä kuinka kävi. Ei vaan aika riitä kaikkeen. Muutama kuva hyvästä opetuksesta tulevia pinoamisia ja telineiden kokoamista varten.



Onhan se vähän reppanan näköinen...

Pressu kuitenkin kestää yllättävän hyvin.

Katsotaan sitten mitä lumi ja pakkanen pressulle tekee.

Meidän puut. Edessä vähän onnistuneempi pino, takana tontin takakulmalla sitten ei niin onnistunut.

Yleiskuvaa melkein koko tontista.


Tästä vielä joskus ajetaan autolla sisälle. Sitä odotellessa :)

2 kommenttia:

  1. Hieno on teidän projekti. Olen seurannut ja lukenut kaikki postaukset.
    Mielenkiinnolla odotan asumiskokemuksia talosta. Miten pitää talvella lämpöä ja onko kesällä viileä. Lisäksi kiinnostaa lämmityskulut.

    Yksi asia pisti näin maalaisena silmään oli tuo halkojen landontatapa. Kuivuko hyvin nuo isommat halot kun olivat ladottu kaarnapuoli ylöspäin ja halkaistut puolet vastakkain ja peitetty tiiviillä pressulla?
    Lado aina kaaranpuoli alaspäin ja jätä ilmaa puiden ja pressun väliin.

    Nimim. Itsekkin tiilitalosta haaveileva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos kommentista. Aina kiva kuulla että joku myös näitä jorinoita lukee.

      Täytyy sanoa että nyt ei ollut vihreänokalla käynyt mielessäkään halkojen tai oikeammin pöllinpuolikkaiden ladontatapa. Kyllä ne siellä jonkin verran oli ehtinyt kuivua mutta lopultahan tuo pöllikasa oli hävitettävä pois kuopankaivuun tieltä ja ne menivätkin omill vanhemmilleni. Joten en päässyt lopulta näkemään olisivatko kuivuneet vai ei. Kenollaan oleva kasa korjattiin myöhemmin ja ne ainakin ovat kuivia.

      Poista