keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kellarin luonnostelua




Tuli tehtyä sellainen pikainen luonnostelu ajatuksistani kellarin osalta arkkitehtiä varten. Ei ole siis läheskään yhtä pitkälle mietitty kuin ylempi kerros, mutta antaa viitteitä siitä mitä sinne voisi tulla. Sketchupista kuva taisi jäädä myös vähän vinoon, mutta ei saa antaa sen häiritä.

Luonnostelua sekä muutamia ajatuksia

Arkkitehdille on nyt myös toimitettu kaikki muutkin omat luonnostelut sekä pieni tiivistelmä siitä miltä toivoisimme talon ulkoa päin näyttävän. Alustava arvio on, että ensimmäiset luonnokset tulisivat 8.3. Kun sitten ne saadaan ja talon tontilla alkaa varmistumaan niin sen jälkeen varmaan seuraavana onkin edessä maaperätutkimus. Jännä nähdä kuinka hyvin omat luonnokset arkkitehdin pöydällä toimii ja tuleeko toimivuuden tai järkevän tilansäästön myötä paljonkin muutoksia.

8 kommenttia:

  1. Yhden perheen pyykkivastaava täällä hei! Silmiin osui tuon kodinhoitohuoneen sijoittelu alakertaan. Meille on tulossa makuuhuoneita kahteen kerrokseen, ja pyykkitila luonnollisesti vain toiseen. Pyykkien kuljettelu rappusia pitkin on tympeää, mutta sillä mennään.. :)

    VastaaPoista
  2. Itse priorisoin niin, että halusimme makuuhuoneet kaikki samaan kerrokseen. Näin myös on mahdollista toteuttaa pyykkikuilu suoraan kodinhoitohuoneeseen. Ainakin sitten likapyykki kulkeutuu siististi ja huomaamattomasti suoraan paikkaan missä pesu tapahtuu.

    Takaisin huoneisiin roudaamisessa on tietty oma hommansa, mutta mielummin portaita pitkin kuljettaa sylissä paljon tavaraa ylöspäin kuin alaspain. Riski itsensä telomiselle on pienempi. Täydellisessä maailmassa myös saamme opetettua lapset alusta asti kantamaan omat khh:n tasolla odottavat nippunsa ylös. Viimeistään varhaisteininä kun kaapista loppuvat puhtaat vaatteet, joutuvat itse asialle jotain tekemään. :)

    VastaaPoista
  3. Oliko teidän tontilla mitään ns. rajoittavia reunaehtoja, vai saatteko arkkitehdin kanssa vapain käsin suunnitella talon näyttämään ihan siltä miltä itse haluatte? Meillä Rekolassa oli aika vapaata, mutta jotain rajoitteita oli kuitenkin, eli katon harjan pitää meillä olla Laurintien suuntainen (olisi kait laitettu muutenkin), kerrosluku piti olla tasan 2 (itse haaveilin ensin mansardikatosta joka onkin 1 ja 3/4 eli 1.75 eli se haave meni siinä - eikä arkkitehtikaan sitä suositellut ahtaalle tontille), ja sitten tontin ympäri meillä pitää laittaa puu- tai pensasaita (pensasaita orapihlajasta siellä oli jo ostettaessa ja sen sisäpuolelle rakennetaan vielä puinen aita rinnalle ääntä eristämään).

    Miten siellä Kuninkaanmäessä? Ilmeisesti ei mitään rajoitteita?

    VastaaPoista
  4. Pyykkikuilu, aivan! Oispa toiseen suuntaan myös pyykkihissi niin sellainen tulisi meille heti.. :P

    VastaaPoista
  5. @Mika:
    Ei tuo kaava hirveästi rajoita. Oikeastaan seuraavat asiat vaan pomppaa silmille (Capseilla rajoittavimmat):
    - Saa rakentaa vain yksiasuntoisia asuinrakennuksia. Voi rakentaa useita rakennuksia.
    - Väh. 10m asuinrakennusten välillä.
    - Suurimman sallitun kerrosalan lisäksi saa rakentaa enintään 40m2 enintään 40m2 kokoiseen erilliseen rakennukseen.
    - 20% rakennusoikeudesta saa käyttää työtiloihin.
    - Ei tarvitse rakentaa katuun kiinni.
    - KATTOJEN OLTAVA VÄRITYKSELTÄÄN TUMMAT.
    - Suurin sallittu kerrosala 250m2
    - SÄILYTETTÄVÄ PUUSTOA, ESITETTÄVÄ PUUSTOA SÄILYTTÄVÄ SUUNNITELMA LUPAA HAKIESSA
    - RADON HUOMIOITAVA
    - KATTOKULMA 18-35 ASTETTA
    - Voi rakentaa 2 kerrokseen

    Eli loppupeleissä aika vähän rajoituksia suunnitelmiin.

    @Mava:
    Pyykkikuilu on ollut monilla tutuilla tosi toimiva systeemi. Tosin niillä kenellä ei ole sellaista, "pyykkikuilu" on muodostunut helposti sitten portaikkoon. Siitähän ne vaatteet nätisti lentää alas. Tosin siivo on suurempi. Tuollainen pyykkihissi ei varmaan olisi mahdoton toteuttaa, ei muuta kuin sähkösuunnittelijan puheille ;)

    VastaaPoista
  6. Sellainen tuli vielä mieleen, että saako autotallista tai autokatoksesta olla suora yhteys asuintiloihin? Ellei saa, sitten jompikumpi ovi pitää laittaa umpeen, joko autotallista varastoon, tai varastosta asuntoon. Mutta jos ei tule paloturvasyistä ongelmia tässä, sitten tietysti ne molemmat ovet voi jäädä.

    Entä mistä suunnasta taloon tulee vesi ja viemäri? Ilmeisesti ne vedetään alapohjan alta ensin alakerran tekniseen tilaan ja siitä sitten lähtee putkihaarat alakerran kuraeteiselle ja sieltä ylös keittiöön ja toinen haara kodinhoitohuoneen kautta yläkerran WC ja kph tiloihin? Vesiputkien määrä näyttäisi jäävän aika pieneksi (siis hyvä ominaisuus).

    Entä yläkerran takka? Sen sijainti keskellä yläkertaa on lämmitysmielessä hyvä, mutta entä sen takan ja sen tarvitseman hormin paino? Tulisiko esim. autotallin seinistä tarvittaessa kantavat seinät?

    Tietysti minkään väliseinän ei ole pakko olla kantava seinä, mutta jos ulkoseinät kasvavat, ja painava takka on keskellä taloa, silloin joutuu käyttämään esim. paksumpaa ontelolaattaa (joka maksaa enemmän) ja paksumpi ontelolaatta puolestaan vaatii isomman eli 80 tonnisen nosturin (sekin maksaa enemmän).

    VastaaPoista
  7. @Mika:
    Hyviä pohdintoja.

    Jos olen oikein ymmärtänyt niin autotallista ei saa olla suoraa yhteyttä asuintiloihin. Mutta suljetun "välitilan" kautta se pitäisi onnistua. Siis esimerkiksi kodinhoitohuoneen, tuulikaapin (suljetun) tai varaston kautta. Pääasia on että siinä on kaksi ovea eikä pakokaasut pääse suoraan asuintiloihin yhdestä ovesta.

    LVI-suunnittelua ei ole tehty, mutta uskoisin että fiksuinta on tuoda ne alapohjan kautta suoraan tekniseen tilaan. Pääasiassa olen miettinyt juurikin tuota putkivetojen pituuksien rajoittamista teknisen tilan sijoittamisen kautta.

    Yläkerran takka tullee olemaan melko kevytrakenteinen kiertoilmatakka, vielä sen kummempaa suunnitelmaa ei ole. Muuta kuin että jokin hissiluukullinen takkasydän tulee minkä ympärille sitten kasataan jokin ei niin painava eikä niin varaava runko. Rakennesuunnittelija saa miettiä kantavuudet, mutta en näe ongelmana että kellarissa olisi kantavia seiniä vaikka enemmänkin. Tarpeen mukaan. Tottakai pyritään säästämään järki mukana, eli jos kantavilla väliseinillä pääsee edullisempaan ontelolaattaan niin kannattaahan se tehdä niin.

    VastaaPoista
  8. Siitä se lähtee! Ainakin meillä arkkitehdit toivat suunnitteluun oman hyvän näkemyksensä - eli meidän kaikki omat suunnitelmat menivät ihan uusiksi. Mutta varmasti saivat toiveista kiinni suunnitelmien pohjalta. Meillä oli toki hieman haasteellisempi pieni rinnetontti, sitä ei osannut itse oikein ottaa huomioon.

    Meidän meininkiin pääsee mukaan vielä osoitteessa: http://villaluova.com

    VastaaPoista