Ulkotöitä ja yläkerran lattiavalmisteluita

Kelit on olleet sopivan mukavat joten hommia on osaltaan jatkettu ulkona, pääasiassa nyt saunan parissa. Saunan ulkoseinät harkkojen osalta on nyt tasoitettu ja tänään alkoi koolausten kiinnitys. Hieman pohdittiin että mikä mahtaa olla paras tapa kiinnittää koolaukset Porothermiin ja päädyttiin lopulta yhdistelmään. Porothermin osalta koolauslaudat on kiinni sekä uretaanilla liimaten, että muistaakseni 90mm betoniruuveilla jotka tuntuvat esireiän kanssa porautuvan aika tiukasti kiinni. Yläosastaan taas koolaukset menevät normaaleilla ruuveilla hyvin kiinni päätyjenkolmioiden puurunkojen koolauksiin. Pitäisi vielä päättää ja tilata paneelit sinne saunan seiniin.

Saunarakennuksen länsipääty tasoitettuna. Näyttää heti valmiimmalta!

Yläkerran osalta olen myös yrittänyt vauhdilla saada aikaiseksi valmisteluita lattian osalta. Ensiksi piti saada viemärit kellarin katon kautta ylös ja siellä sitten viedä putket kylppäreiden ja keittiön osalta paikalleen. Sitten alkoi taas eristyshommat. Meillä tulee ontelolaatan päälle aika reilu kerros styroksia. Alunperin muistaakseni tarkoitus oli tällä nostaa lattian pintaa, jotta ikkunoiden ja ovien yläpinta menisi järkevästi harkkojakoon. Lopulta tämä oli turha juttu kun ylityspalkit tehtiin joka tapauksessa valamalla, joten muotit olisi saatu tehtyä sopivasti kuitenkin. Tästä nyt sitten on hyviä ja huonoja puolia... Huonoihin kuuluu se, että eristeet maksavat rahaa ja niitä menee paljon. Hyviin taas se, että onpahan hyvin äänieristetty kerrokset toisistaan, mahtuu valun alle hyvin kaikkea rompetta sekä yläkerran lattialämmitys tullee toimimaan melko reaktiivisesti kun on hyvin eristetty ontelolaatoista.

Viemäreitä kellarin puolella.

Ensimmäisen styroksointipäivän tuloksia.

Nyt kuitenkin siis lähipäivät mennyt styroksoidessa. Yhteensä tulee siis 125mm eristettä, josta ensimmäinen kerros 25mm levyllä. Se tasaa aika hyvin onteloiden päällä olevia epätasaisuuksia. Siihen päälle sitten kohdasta (ja levyjen riittävyydestä) riippuen joko suoraan 100mm eriste tai 2x50mm. Kohdalla tarkoitan sitä, että jos alueelle on tulossa vesiputkia, niin silloin menen 2x50mm eristeellä jotta saa kylmän ja lämpimän veden putket eri kerroksiin.

Styroksit tämän päivän jälkeen. Vielä puuttuu päällimmäisiä kerroksia paikka paikoin. Mutta tämä onkin helppo puoli. Ei viemäreitä tai vesiputkia paitsi keittiössä.

Siellä takana sitten haastavampi puoli. Viemäriä ja vesiputkea menee ihan riittävästi!

Takan alle vahvistusta. XPS eristettä ja keskellä aukko korvausilmalle. Se tuodaan suoraan tulipesään alakautta 125mm putkella. Alapuolelta menee sitten autotallin katossa ulos. Kondessieristys sekä palokotelointi.

Välillä sentään tuli tehtyä muutakin. Tuli käytyä vastaavan mestarin kanssa keskustelua yläpohjan eristämisestä. Kuulemma alkaa tulla ongelmaa silloin kun lämpötilat alkavat laskea ja etenkin jos talon saa umpeen ja lämmöt päälle. Ilman yläpohjan eristeitä alkaa kondenssivettä muodostumaan höyrynsulun yläpuolelle. Kuulemma jos haluan jo laittaa puhallusvillat paikalleen, niin yksi mahdollisuus on tehdä tulevien läpivientien kohdille ns. kaukalot vaikka ylijäämä-eristeistä ja täyttää ne kohdat myöhemmin vasta puhallusvillalla. Näinpä sitten päätin tehdä ja eikun yläpohjaan kaukaloita muokkaamaan ja puhallusvillasta tarjouksia pyytelemään.

Ensimmäinen kaukalo valmiina savupiipulle. Tämän lisäksi sitten tein kolme muutakin kaukaloa ja vielä pitäisi tehdä yksi lisää ilmanvaihdon poistoilmalle.

Huomenna tavoitteena saada vesiputket paikalleen ja toivottavasti loput styroksitkin, ainakin sikäli kun eivät lopu ja tule tarvetta käydä TAAAAAS hakemassa lisää.

Vielä muutama fiilistelykuva ikkunoista ulkoapäin :) Takaseinä. Nuorimmaisen huone ja kaksi kylppäriä.

Etelän puoli. Olkkarin korkeampi ikkuna ja kaksi makkaria vanhemmille vekaroille.

Talo alkaa näyttämään aina vaan enemmän oikealta talolta. Toki työtä on mahdottoman paljon sisäpuolella, mutta ulkopuoli edistyy kivasti.

Pohdintaa - Talon viilennys

Se on jo omassa mielessä päätetty, että aikanaan meille tulee maalämpö. Rakenteeksi myös on näillä näkymin tulossa täystiilitalo, jossa eriste ja ilmarako on kantavan/varaavan rungon ulkopuolella. Siinä sitten voikin miettiä että kuinka paljon talo ylipäätään kuumallakaan lämpiää kun julkisivumuuraus ottaa auringon lämmön vastaan, ilmarako tuulettaa ja eriste eristää sen samaisen lämmön tuosta sisäpuolen kantavasta seinästä. Tottakai aurinko lämmittää ikkunoiden kautta paljon ja talo lämpenee mutta samalla tavalla kuin massiivinen rakenne kerää lämpöä talven pakkasia vastaan, luulisi sen keräävän hieman viileyttä kesän kuumuutakin vastaan.

Viilennystä vai ei?

Kuva mahdollisesta rakenneratkaisusta

Jokainen talo on yksilö. Olen saanut täystiilitalojen omistajilta vastakkaistakin tietoa. Toinen sanoo että ei ole talo lämmennyt kuumanakaan kesänä yli 25 asteen. Toinen taas sanoo, että riittävän kauan kun porottaa, alkaa myös sisällä tulla hiki. Nykyään on kuitenkin suuri osa asumismukavuutta se että kesällä ei ole liian kuuma nukkua.

Jos sitten kerta on jo tulossa maalämpö niin voisi olla fiksua hyödyntää myös samainen järjestelmä viileyden tuottamiseen kesällä. Tämä sitten vaatii hieman lisäinvestointia mm. ilmanvaihtoputkien eristämiseen veden kondensoitumisen estämiseksi. Eli hintaa tulee järjestelmälle lisää. Toki voisi sen tilalle hankkia ilmalämpöpumpun mutta siinähän taas ei tuntuisi olevan mitään järkeä. 

Erilainen ratkaisu?

Erään tuttavan kanssa keskustellessa tuli myös toisenlainen ratkaisu puheeksi. Hän oli keskustellut erään LVI-suunnittelija tuttavansa kanssa ja pohtinut että eikö esimerkisi kellarin viileää ilmaa voisi hyödyntää ylemmän kerroksen viilennykseen ja samalla ajaa lämmintä ilmaa taas kellariin. Suunnittelija oli kertonut että niinhän suurissa kiinteistöissä tehdään. Esimerkiksi lentokentillä ja kauppakeskuksissa. Ilmaa kierrätetään kylmistä paikoista kuumimpiin. Hän ei tosin osannut sanoa miksi ei pientaloissa käytetä samaa ideaa.

Aikanaan ajattelin kyllä ottaa asian esille LVI-suunnittelijan kanssa. Olisihan se jotenkin järkevän tuntuista että kellarin kylmimmästä nurkasta otettaisiin kesälläkin viileää ilmaa ja tuupattaisiin se koneellisesti yläkertaan. Yläkerrassa voisi taas olla rööri josta ylös kohonnutta kuumaa ilmaa voisi taas työntää alas kellariin. Varmasti tässäkin joutuisi ilmanvaihtoputkia eristämään ja muuta enkä tiedä olisiko järjestelmä yhtään sen edullisempi rakentaa tai käyttää, mutta kivahan näitä on pohtia. Etenkin kun se kellari viileämpine tiloineen on tulossa.

Onkohan kenelläkään kokemusta tai lisää annettavaa pohdintoihin?

Millainen talo mielessä? - LVI-pohdintaa

On tullut pistettyä kasaan pieniä ajatuksia myös LVI-suunnittelijaa varten. Ihan yleistä pohdintaa sekä myös tutuilta ja kollegoilta sekä joistain blogeista kerättyjä vinkkejä. Jos vaikka laittaisi ne tännekin ylös niin muistaa ehkä aikanaan käyttää niitä. Ja ties vaikka joku muukin saisi jonkin idean mikä ei ole tullut mieleen.

YLEISTÄ

* IV-koneelle 2 tuloilmaputkea. Toinen etelään, toinen varjoon pohjoiseen. Luulisi että jollain T-kappaleella ja luukuilla olisi helpohko toteuttaa. Idea kuitenkin että voi vaihdella kesä/talvi asentoon. Talvella hyödynnettäisiin auringon lämpö etelän puolelta, kesällä tuloilma otettaisiin varjoisesta pohjoisesta.

 *Lattialämmitys
- ei putkia jääkaapin alle
- ei putkia keittiön kaappien alle
- ei putkia takan alle
- ei putkia vaatekaappien alle

YLÄKERTA

Keittiö:
- Viemärin kuivakaivot jääkaappi/pakastimen alle sekä tiskikoneen alle. Jo valmiiksi suunniteltuna investoinnille ei hintaa montaa euroa tule, mutta jos sattuisi sitten astianpesukone hajoamaan niin tietäisi että vedet valuisivat kaivoon. Selviäisi pienemmillä vahingoilla. Vedeneristykset joutuisi tekemään, mutta ehkä voisi vakuutusyhtiöltä kinuta alennusta kotivakuutuksesta ;)
 - Roskalaatikkoon pieni alipaineinen poistoilmaputki. Voi tuoda seinän kautta tai lattiavalun kautta. Kuulemma toimii loistavasti ja ei roskiskaappi haise vaikka olisi laiskempikin roskien viejä.
- Pesuallas riittävän iso jotta mahtuu pesemään myös uuninpeltejä. Yksi vai kaksi allasta, kah siinä kysymys.
- Astianpesukone ergonomiselle käyttökorkeudelle mutta sopivan alas, jotta lapsetkin yltää.

Vanhempien kylppäri:
- Kylpyamme naatiskeluun, pientä luksusta arkeen vaimoa varten.
- Suihkukaappi tai vastaava sadesuihkulla meikäläisen tarpeisiin.
- Yksi iso lavuaari, ei siis kahta erillistä.
- Bidee riittävän pitkällä letkulla (nykyisessä kämpässämme lähtökohtaisesti oli niin lyhyt letku että ei mitenkään yltänyt edes pöntölle)
- Seinäwc

Lasten kph:
- 1 suihku tai kylpyamme. Ei vielä päätetty. Riippuu hieman minkä ikäisiä lotraajia rakennusaikana on. Pienempien lasten kanssa amme olisi kiva, mutta vähän vanhemmat ehkä jo mielummin käyttänevät suihkua.
- 2 lavuaaria jotta mahtuvat pesemään hampaat rivissä.
- tavallinen pönttö vai seinäwc? Siivoaminen olisi helpompaa seinäwc:n kanssa mutta hintaa tietty tulee enemmän. Pohdinta siis jatkuu.

KELLARIKERROS

Kodinhoitohuone:
- Pesutorni vai ergonomiselle korkeudelle vierekkäin?
- Lattiakaivo vai kaksi, kostea tila.

Tuulikaappi:
- Kurasyöppö + suihkutusmahdollisuus lapsille/koiralle. Vedeneristetyt roiskeseinämät.
- Vaatehuoneen yhteyteen 1-2 kuivauskaappia. Kuulemma kun lapset alkaa harrastaa, niille tulee oikeasti käyttöä. Vähintään yksi siis.

Sauna + pesutila:
- Lattiakaivo saunatilaan
- Vesipiste löylyyn, integroitu lauteisiin vai seinään?
- Unidrain kaivo tai vastaava? Kallistukset vain yhteen, max kahteen suuntaan. Mahdollistaisi isompien laattojen käytön lattiassa.
- Kaksi suihkua, yläsuihkulla + käsisuihkulla. Oras hydra tai vastaava voisi olla aika jees.

Pikku-WC:
- Seinäwc
- Pieni lavuaari

ULKOTILAT

- Yksi vesipiste talon etupuolelle, yksi takapuolelle. Tarvitseeko yhden autokatokseen?
- Maalämpökaivon hyödyntäminen kasteluvesiin? Pumpulla lähes ilmaista kasteluvettä.
- Hulevesille keräyskaivo jonne pumppu, saa ilmaiset kasteluvedet. Ylivuotoputki kaupungin hulevesijärjestelmään vai olisiko tilaa imeyttää ylivuotava?